Kreikan valtakunta, 120 vuotta eaa. Mithridates pelkäsi myrkkyjä; Tämä tuleva hallitsija ja valloittaja pelkäsi, että hänet vielä myrkytettäisiin joku päivä. Ratkaisu oli hänestä selkeä. Vaikka vielä nuori poika, Mitrhidates otti päivittäin niin pieniä määriä erilaisia myrkkyjä, etteivät ne tappaneet häntä. Määrät olivat kuitenkin tarpeeksi suuria, että hänelle oli mahdollisuus kehittyä vastustuskyky myrkkyä vastaan.
On vähintäänkin ironista, että Mitrhidates myöhempinä vuosina epäonnistui yrittäessään ottaa oman henkensä myrkyttämällä itsensä. Hän oli luonut niin vahvan vastustuskyvyn myrkylle, ettei siitä oikein tullut mitään. Lopulta mies palkkasi muut hoitamaan homman.
Mitrhidateksen tarina opettaa meille adaptaatiosta, eli kehon tottumisreaktiosta. Luonto ja oma kroppamme on luotu selviämään. Painonnostajalegenda Ivan Abadjievin sanoin,
”The Nature is Wise, and the Body adapts.”
Katsokaas, aina ei ole ollut niin helppoa. Joskus tällä on oikeasti ollut merkitystäkin. Meidän on täytynyt kestää kovempia olosuhteita, juosta hieman pidempään tai nopeammin tai vaikka kurottaa korkeammalle.
SALIL EKA…
Nykyään se liittyy harrastuksiimme, kuten punttisalille. Se on paras paikka tuijotella nykyajan adaptaatiota käytännössä. Yksi monista säännöistäni on pyrkimys lisäämään: Viikoittain tai vähintään parin viikon välein, pyri lisäämään painoja, toistoja tai sarjoja. Eli pyri tekemään enemmän.
Kehosi tottuu siihen, mitä teet. Lisäämällä painoja viisikin kiloa tai tekemällä kahdeksan toistoa viime viikon kuuden sijaan samoilla painoilla, luot niin sanottua progressiivista ylikuormitusta. Vaikka hienon kuuloinen termi, on se sinänsä simppeli ymmärtää:
Kuvittele voimaharjoittelu vähän kuin myrkkynä. Liian suuri määrä tappaa, vähän kuin youtuben salikommellus -maratoneissa usein käy. Mutta pienet lisäykset ja pienet määrät sitä myrkkyä, ne kasvattavat. Totut niihin. Oma maastavetoennätykseni oli vuonna 2011 140 kiloa. En jaksanut enempää. Mutta hiljalleen, ottamalla viikoittain pieniä määriä myrkkyä, tekemällä kokoajan raskaampia harjoituksia, kovempaa työtä ja pakottaen kehoa muuttumaan, on ennätykseni samassa nostossa nykyään 185 kiloa, kohta ehkäpä 190 kiloa.
Kohtaamme tällä alalla ihmisiä auttaessamme monia sellaisia yksilöitä, jotka ovat vuosia treenanneet samalla ohjelmalla samoilla painoilla. Juosseet samaa lenkkiä, mahdollisesti jopa samalla vauhdilla. He treenaavat nollat taulussa ilman kehittymistä tai etenemistä. Keho on täysin tottunut tähän toimintaan, eikä enää pyri kehittymään. Se ei polta juurikaan kaloreita taloudellisuutensa takia, eikä kasvata saati tuhoa enää niin paljon lihasta. Muistanet varmaan adaptaation roolin myös lihaskivuissa ja etenkin niiden ehkäisemisessä.
ONNELLISUUS, IHMISSUHTEET JA RAVINTO
Adaptaatio ei nyt liity vain voimatreenaamiseen. Se liittyy niin onnellisuuteen, ihmissuhteisiin kuin vaikka ruoansulatukseenkin. Otetaan esimerkiksi hieman epäreilu vertaus: Kumpi on onnellisempi, auto-onnettomuudessa neliraajahalvaantunut nuori mies vai tuore Euro Jackpotin voittaja? Vastaus on ehkä ilmiselvä aluksi: Lottovoittaja on onnensa kukkuloilla.Kun taas neliraajahalvaantuneella ei oikeasti mene kovinkaan hyvin.
Mutta mikä on tilanne vuoden päästä? Usko tai älä, vuoden päästä tapahtuneesta, oli se sitten järkyttävä kolari tai lottovoitto, näiden kaverien koettu onnellisuus on melko tasoissa. He ovat suunnilleen yhtä onnellisia. Samaan onnellisuuden tasoittumiseen päästään uusia hienoja asioita hamstratessamme: uusi auto tai koru on ihan mahtava aluksi, kuukauden jos toisen päästä se ei juurikaan herätä suuria tunteita.
Tottumisreaktiota näkee myös ihmissuhteissa, etenkin romanssien alkuvaiheiden jälkeen kun suuri palomme toista kohtaan hiljalleen hiipuu semmoiselle tasolle, että tuossa toi kaveri nyt vaan vieressä unissaan kuolaa ja minä olen sen kanssa.
Siirrytään romansseista ruoansulatukseen. Vatsasi ja ruoansulatuskanavasi bakteerit, niin sanotut toiset aivosi, tottuvat siihen mitä syöt, ja mukauttavat bakteerikantaa sen mukaan. Eli jos vaihdat roskaruoasta luomuun nopeasti, menee siinä aikaa että kehon bakteerit ehtivät reagoida ja tottua muutokseen. Ehkä tässä on yksi syy sille miksi himoitsemme joitain pahoja ruokia.
Viimeisimpänä ongelman tuovat dieetit. Ihmiskeho on luotu tottumaan ankariinkin olosuhteisiin; joskus et vaan saanut ruokaa kun mammutti pääsi karkuun. Se ikävä kyllä tottuu kalorirajoituksiin, minkä takia kunnon pikadieetit ovat ongelma, koska matalatkaan kalorit eivät kohta enää riitä. Aineenvaihduntasi laskee sille tasolle, että selviät hengissä myös matalilla energioilla. Kauheita asioita tapahtuu siinä vaiheessa kun lopetat ja lisäät kalorit alkuperäiselle tasolle.
TÄRKEIMMÄT IDEAT
Adaptaatio on tärkeä asia. Se on yksi niistä syistä miksi luontomme ja miksi ihmiset ovat päässeet näin pitkälle. Kehosi tottuu siihen mitä teet. Tässä on hyvät ja huonot puolensa.
- Elämäntavat ovat eräänlaista tottumista. Totut syömään ja liikkumaan tietyllä tavalla. Kehosi alkaa odottamaan asioita, ja toimia tietyn mallin mukaisesti. Voit siis ihan vain pitkäjänteisellä ja sinnikkäällä jaksamisella saada aikaan hienoja juttuja.
- Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan: “Do not be afraid of growing slowly, be afraid only of standing still.” Jos haluat kehittyä, tulee sinun tehdä jotakin mihin keho ei ole tottunut. Tämä pätee niin painonpudotukseen, juoksulenkkeihin kuin onnellisuuteenkin.
Se millä tähän asti pääsit ei vie sinua sinne, mihin haluat päästä.
Mikä on sinun myrkkysi?
Lähteet: Artikkelin pääinspiraationa toimivat kolme kirjaa: 1. Gilbert, D. Stumbling on Happiness 2: Ariely, D. 2010. The Upside of Irrationality: The Unexpected Benefits of Defying Logic at Work and at Home 3: Taleb, N. 2012. Antifragile: Things that gain from disorder Muut lähteet: 4: Verkhoshansky, N. General Adaptation Syndrome 5: Lisätiedot Mitrhidateksesta parista lähteestä ympäri googlea 6: Wu, G. Ym. 2011. Linking Long-Term Dietary Patterns with Gut Microbial Enterotypes
