Liikkumisen rakentamat

antelope-in-the-maasai-mara-1335951

On aika ottaa toinen aikamatka savanneille, miljoonien vuosien päähän. Tiedäthän, siihen aikaan jolloin meidän täytyi liikkua. Siellä joukko esi-isiämme jahtaa antilooppia. Se painaa karkuun melkoista vauhtia, eikä alkukantaisilla ystävillämme ole mahdollisuutta saada sitä kiinni. Vielä. Joukko jatkaa kulkuaan, jäljittäen jatkuvasti antiloopin tuoreita jälkiä. Jahti jatkuu useiden kilometrien ajan, lopulta uuvuttaen saaliin. Metsästysretki päätyy voitokkaasti, koska ihminen on rakennettu liikkumaan.

Miksi me olemme selvinneet näinkin pitkälle? Kun puhutaan liikkumisen ominaisuuksista, olemme melkoisen keskivertoja: Jokainen lepardi saa meidät kyllä takaa-ajossa kiinni, eikä paini karhun kanssa kuulosta voitettavalta haasteelta. On kuitenkin olemassa kaksi tekijää, jotka ovat päästäneet meidät tähän pisteeseen: Aivomme ja kestävyyskuntomme. Yllättävää kyllä, nämä kaksi seikkaa ovat yllättävän suuressa yhteydessä toisiinsa. Emme nimittäin olisi tässä pisteessä ilman liikkumista. Aivomme ja kehomme on liikkumisen rakentamia.

 

KEHO

Kroppasi on melkoinen järjestelmä. Kehossasi on useita ainutlaatuisia eri järjestelmiä, joiden avulla selvisimme ja erottauduimme muista alkukantaisista esi-ihmisistä. Kehon muokkautuminen on vahvistanut menestyksemme metsästää, liikkua ja selviytyä. Suuri osa näistä eroista on palvelemassa kestävyyskunnon kehittymistä. Kovan kuntomme ansiosta jaksamme uuvuttaa meitä nopeammat otukset, kerkeämme jo murhatun saaliin luokse muita saalistajia aiemmin, sekä pystymme liikkumaan isojakin matkoja veden ja ravinnon perässä.

Katso vaikka jalkaasi. Nilkan ympärillä olevien palluroiden ja isovarpaasi välillä on kaiken kaikkiaan 26 luuta, 33 lihasta ja jopa 100 jännettä, lihasta ja nivelsidettä. Se on hieno mekaaninen koneisto, rakennettu mahdollisimman tehokkaaseen ja kestävään liikuttamiseen. Esimerkiksi jalkamme pitkittäinen kaari (se, mikä kulkee isovarpaan puoleista reunaa ja meinaa monilla lätistyä) ja akillesjänteemme alue toimivat kovempaa kulkiessasi eräänlaisina jousina säästäen huikean määrän energiaa. Pystymme siis kulkemaan paljon pidemmälle vähemmin vaivoin.

Ihmiskehossa on myös useita juoksemiseen rakennettuja lihaksia. Esimerkiksi pakaralihakset ovat aktiivisimmillaan vasta juoksemisen yhteydessä, ja ovat mahdollisesti kehittyneet tähän pisteeseen vasta nykyihmisten ensimmäisillä versioilla. Samoin hartioiden välissä oleva pääkoppamme pysyy juostessakin loistavasti hallinnassa kaularangan lihaksistomme ansiosta.

Mutta kyse ei ole vain luusta tai lihaksista. En tiedä kiinnitätkö juurikaan huomiotasi hengitykseesi juostessasi, mutta ehkä kannattaisi. Suurin osa eläimistä käyttää niin sanottua 1:1 suhdetta juoksussa, jolloin yksi askel sisältää yhden hengenvedon. Ihminen on kuitenkin oppinut käyttämään useita mahdollisia hengityksen ja askelluksen suhteita. Ihminen pystyy käyttämään jopa 2-4 askeleen rytmiä yhden hengityksen aikana. Hengityksen lisäksi myös lämmönsäätelymme on mahdollistanut sen, että pystymme kiskomaan suuria matkoja äärimmäisissäkin olosuhteissa.

 

AIVOT

Liikunta on kehittänyt aivojasi, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Jostain syystä kestävyyspohjainen, pitkäkestoinen liikunta aiheuttaa vahvoja reaktioita aivojemme hermokanavissa sekä hormonitoiminnassa. Esimerkiksi aerobinen liikunta saattaa olla tukena uusien hermosolujen ja hermojen viestintää nopeuttavien solurakenteiden luomisessa.

Tämä on saanut aikaan sen, että meidän ajatuksemme, aivomme ja liikkumisemme on kehittynyt entisestään. Kun aivot toimivat paremmin, kehittää se myös kehon toimintaa entisestään. Vähän kuin viime viikon huumeaddiktion ja pahojen tapojen lumipalloista puhuttaessa, on tämäkin vyöry lähtenyt kulkemaan jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla. Lopulta me pystymme liikkumaan kahdella jalalla, käyttämään välineitä melkoisella tarkkuudella, jäljittämään ja ennakoimaan liikkumista sekä kommunikoimaan tarkemmin muiden metsästäjien kanssa. Ilman aivojen kehittymistä tämä ei olisi varmastikaan onnistunut.

Meidän ei silti tarvitse mennä miljoonia vuosia taaksepäin jotta näkisimme tämän. Meillä on nyt jo yllättävän paljon näyttöä siitä, kuinka fyysinen aktiivisuus parantaa oppimista ja lisää aivojen muovautuvuutta. Liikkuminen itsessään helpottaa myös muun liikkumisen oppimista. Samoin esimerkiksi kielipääsi tai matemaattiset taitosi kehittyvät paremmin jos liikkuminen lisätään osaksi opiskeluasi. Liikunnan avulla me pystyt kehittymään todella paljon monilla elämänalueilla.

 

PYSTYT, VAAN TEETKÖ?

Emme olisi tässä ilman liikuntaa. Se on ihmisoikeus. Aivomme ja kehomme ovat kehittyneet liikunnan ympärillä. Mutta nyt kun meillä ei enää ole tarvetta liikkua, mitä tulee tapahtumaan? Yrittäjä ja kirjailija Seth Godin totesi blogissaan että pystymisen ja tekemisen kuilu jatkaa vain kasvamistaan. Tämä on karu tosiasia. Liikkuminen on rakentanut ja muokannut kroppasi ja aivosi tähän pisteeseen, se on luotu liikkumaan. Mutta mitä sinä teet? Kehosi pystyy aivan uskomattomiin asioihin: Pystyt kyllä nousemaan ylös ja lähtemään liikkeelle. Pystyt oppimaan aktiiviseen elämäntapaan. Mutta teetkö niin? Käytätkö sinulle annettuja liikkumisen lahjoja?

facebook

Lähteet:
1: Bramble, D. Carrier, D. 1983. Running and breathing in mammals
2: Cirillo, J. Lavender, A. Ridding, M. Semmler, J. 2009. Motor cortex plasticity induced by paired associative stimulation is enhanced in physically active individuals
3: Lieberman, D. Bramble, D. Raichlen, D. Shea, J. 2009. Brains, Brawn, and the Evolution of Human Endurance Running Capabilities
4: Mullender-Wijnsma, M. ym. 2016. Physically Active Math and Language Lessons Improve Academic Achievement: A Cluster Randomized Controlled Trial
5:Raichlen, D. Armstrong, H. Lieberman, D. 2011. Calcaneus length determines running economy: Implications for endurance running performance in modern humans and Neandertals
6: Raichlen, D. Polk, J. 2013. Linking brains and brawn: Exercise and the evolution of human neurobiology

Leave a Reply

Löydä valopylvääsi

Elämäntapamuutos onnistuu paremmin pienemmän vastuksen reittien kautta. Käytä hyödyksesi valopylväitä, jotta pääset tehokkaasti alkuun. Näin se tapahtuu.

Kesytä Elefanttisi – Toiminnanohjaus ja liikunta

Toiminnanohjaus on elämäntapojesi ja motivaatiosi moottori. Sieltä saat tavoitteenmukaisen toimintasi ja fiksut valintasi. Liikunta voi olla tehokas keino tämän systeemin kehittämiseen. Mutta kaikki liikunta ei aivan toimi samalla tavalla.

Huumaavaa liikunta – Juoksijan hurmos

Mielekäs liikunta saa meidät liikkumaan enemmän. Hyvän fiiliksen hakeminen treenaamisesta on erittäin tärkeää. Meillä on onneksi useita sisään rakennettuja järjestelmiä tukemassa tätä tavoitetta. Yksi niistä on juoksijan hurmos.

1 Sääntö elämääsi sopivaan muutokseen

Milloin päiväsi tulisi alkaa? Vasta kun saat sen valmiiksi. Elämääsi sopiva muutos syntyy joustavuuden ja keinovoiman avulla. Artikkelimme käy läpi tämän yksinkertaisen lähestymistavan elämäntapamuutoksiin. Kokeile tätä vaikka heti!

5 Erilaista kysymystä uuden vuoden lupauksiin

Uusi vuosi on lupauksia täynnä. Kuitenkin jopa 80-90% lupaajista lopettaa ennen aikojaan. Emme muutoksen alla usein rakenna tarpeeksi pitävää mallia toiminnalle. Kysy itseltäsi nämä 5 kysymystä jotta onnistut!

Elämäntapamuutoksen 3 sääntöä

Kaikki toimii kyllä hetken. Mutta mitä sitten kun dieetti tai treeniohjelma loppuu? Tutkimuksien mukaan jopa 80-90% ihmisistä palaa takaisin vanhoihin tapoihinsa vuoden tai parin sisällä. Elämäntapamuutos pitää rakentaa aivan toisin. Päivän artikkelimme käsittelee kolme tärkeintä sääntöä.

2 työkalua parempiin valintoihin

Tahdonvoima ei todellisuudessa aja valintojasi. Asia on paljon monimutkaisempi, mutta niihin vaikuttaminen ei ole. Ota ohjat käsiisi ja hyödynnä liikunta- ja tietoisuusharjoittelun tuomat hyödyt parempiin valintoihin

Tahdonvoima on harhaa

Aika, jolloin tahdonvoiman puute oli syypää ylipainoon, addiktioon ja epäaktiivisuuteen on ohi. Olemme pahasti ymmärtäneet tahdonvoiman idean. Kyseessä ei ole mikään myyttinen energianlähde joka ohjaa valintojamme. Näin asia on todellisuudessa…

Kun halusta tulee ongelma

Haluaminen ja tykkääminen eivät kulje samoja polkuja. Monesti huonommat elämäntavat sisältävät riippuvuuden kaltaista haluamiskäytöstä. Tämän takia makeanhimosta tai alkoholista voi olla vaikea päästä eroon.