Nyt vietetään huoletonta helmikuuta. Mitä se sitten tarkoittaa? Tulevan kuukauden aikana käymme läpi asioita joita liika stressi ja nykypäivän kiireinen maailma saa aikaan kehossamme ja mielessämme, lisäksi tarjoamme sinulle loistavat keinot ja niksit vähentää stressiä ja parantaa vointiasi elämäntapojen, liikunnan ja ravinnon avulla. Ja täysin ilmaiseksi! Ei myyntikikkoja, taikalääkkeitä tai laatikkoratkaisuja.
”There’s nothing as powerful as a changed mind” – TD Jakes
Paljonko sinä olet stressanut viimeisen 12 kuukauden aikana? Onko stressisi sinusta vaikuttanut terveyteesi? Vastaa nopeasti ja suoraan näihin kysymyksiin. Älä jää ajattelemaan. Palataan tähän myöhemmin.
Meinasin ensin keskittyä puhtaasti siihen mitä stressi on ja miten se mekaanisesti toimii ja vaikuttaa sinuun, mutta päätinkin kääntää hieman kelkkaani. Puhutaan mielummin siitä, miten sinä itse luot stressistäsi ongelman. Koska tämän ymmärtäessäsi voit vaikuttaa itse omaan hyvinvointiisi elämäntapojesi ja mielesi kautta. Ajatuksesi stressistäsi on yllättävän tärkeää.
Stressi on biologian ja fysiologian tasolla täysin samaa kaikille. Kortisolia ja muita hauskoja hormoneja erittyy ja kädet hikoaa, sydän hakkaa ja kaikkea kivaa. Mutta käsityksesi ja fiiliksesi stressistä saattaa silti olla erilainen. Paras esimerkki tästä on laskuvarjohyppääjät.
KOETTU STRESSI
Eräs tutkimus vertasi aloittelijoita ja kokeneita laskuvarjohyppääjiä. Hypyn stressaavuudesta ja ahdistavuudesta kyseltiin ennen hyppyä. Samalla kuitenkin mitattiin kehon oikeita hormonaalisia reaktioita stressiin. Voisi kuvitella että kun olet hypännyt reilu 300 kertaa lentokoneesta aivan liian korkealta, et stressaisi enää pahemmin. Fiilispohjalla tämä oli totta: Noviisit stressasivat ja olivat ahdistuneita siitä, että he syöksyvät kohta pian maata päin täysillä vain iso narulakana turvanaan. Kokeneet eivät juuri olleet moksiskaan.
Kehon puolella tapahtui kuitenkin jotain yllättävää: Kehon fysiologinen stressireaktio oli silti sama. Eli hormoneja erittyi aivan samalla tavalla ja koko homma oli lukemia katsellessa täysin identtinen. Eli veteraaniputoilijoiden olisi pitänyt olla täysin samassa superahdistuneisuudessa kuin noviisienkin. Mutta näin ei käynyt.
Se, että olet kovassa stressissä pitkiä aikoja ei siis ole vielä paha. Tai on sekin pitkällä juoksulla paha, mutta ei läheskään niin suuri ongelmatilanne kuin se, että koet ja ajattelet olevasi kovassa stressissä. Eli jos olet avautumassa facebookissa törkeästä tulevasta burnoutistasi ja työmääristäsi, ei hyvää seuraa. Se miten kohtaat ja näet stressisi on tärkeää.
On sinänsä kieroutunutta ja häiritsevää että meitä usein pelotellaan stressin vaaroilla ja terveyshaitoilla. Eikö sinullekin ole monesti sanottu että stressi on pahasta ja aiheuttaa tiesmitä sydänongelmia, sairauksia ja kuolemista? Tiedätkö mitä? Tämän tiedon ja olettamisen takia stressisi aiheuttaa sinulle sydänongelmia, sairauksia ja vakavaa kuolemista. Kun koet olevasi kovassa stressissä ja samalla sanot sen olevan pahaksi sinulle, silloin olet heikoilla jäillä.
Kova stressi on pitkällä juoksulla toki haitallista. Mutta jos koettu kova stressi ja pelko stressin tuhoavasta luonteesta lyötiin yhteen niin voi pojat löytyikö kova riski. Jos olet mielestäsi kovassa stressissä ja uskot siihen että se vielä tappaa sinut, on sinulla melkein 50% kovempi kuolinriski. Ymmärrätkö kuinka kovasta jutusta puhutaan? Samoin flunssariskisi kasvaa jos uskomuksesi stressitasoistasi on korkealla.
KONTROLLIN PUUTE
Se tunne että homma lähtee lapasesta on vaarallinen. Hallintasi ja odotuksesi sinua stressaavista asioista ovat erittäin tärkeitä. Eräs hieno koe häiritsi ihmisten nukkumista. Toinen porukka tiesi että kun he menevät nukkumaan, herätys on tasan aamukuudelta. Tämä ei vaikuta mitenkään merkittävästi. Mutta voi helkkari taas kun sanottiin vaan että sinut kyllä herätetään mutta et tiedä milloin. Silloin stressireaktio meni aivan sekaisin ja stressi pyöritti kehoa läpi yön.
Ihan vaan pelkkä uskomuskin siitä, että homma on hanskassa sen stressaavuudesta huolimatta auttaa. Robert Sapolsky (Joka on muuten kirjoittanut ihan loistavan opuksen stressistä) toi tästä loistavan esimerkin jotta ymmärrätte mitä haen takaa: Ihmiset pelkäävät lentämistä. He pelkäävät että kone putoaa ja kaikki kuolee. Mutta autoa ajaessahan on suurempi riski kuolla? Miksi emme pelkää autolla ajoa? No simppelisti kahdesta syystä: Me ajamme itse, eli meillä on usein lähes täysi hallinta kohtalostamme. Toiseksi, uskomme kaikki olevamme keskivertoa parempia autokuskeja. Mikä nyt on ihan roskaa, mutta jostain syystä kaikki ovat suomen parhaimpia ajajia. Emme siitä syystä stressaa autoilua.
Ehkä tämän takia monet myös purkavat stressiä. Ärräpäät saattaa lennellä, ehkä lyöt seinään reiän tai kaadat valotolppia. Meitsi tekee kyykkyennätyksiä. Stressin hallittu purkaminen ja vapauttaminen parantavat oloa ja mahdollisuuksiamme. Onhan tämä loogista näillä tiedoilla ajatellen. Jos jokin toiminta saa sinut kokemaan itsesi vähemmän stressaantuneeksi, on stressi vähemmän pahasta sinulle. Ainakin eläinmalleissa se on todettu toimivaksi. Lyhyesti sanottuna rottia on kiusattu paljon sähköiskuilla.
YHTEENVETO
Mitä tästä nyt sitten ottaa mukaan? Palaa alun kysymyksiin. Näetkö mitä hain takaa? Haluan sinun ymmärtävän että näkemyksesi ongelmistasi ja huolistasi on todella tärkeä hyvinvoinnillesi. Jos tunnet olevasi täysin stressaantunut ja kykenemätön vaikuttamaan ongelmiisi, on terveytesi pahemmassa vaarassa. Samoin jos elät siinä uskossa että nykyinen stressaava elämäntapasi tappaa sinut vielä, saatat ainakin olla osittain oikeassa. Saat mitä näet. Jos näet ympärilläsi stressipalloja ja sairauksia, voit odottaa niiden tulevan luoksesi.
En nyt sano sitä että kaikki pitää kuorruttaa naminamisokerilla ja helmillä ja naamioida paha nätiksi, vaan kysymys kuuluukin, kuinka sinä näet stressisi? Kaikki me stressaamme usein, ja monesti paljonkin, mutta näemmekö sen tuhonamme? Tsekkaa loppuviikosta vielä vinkit siihen kuinka koettua stressiä ja mielenkuvaasi voidaan muuttaa parempaan hyvinvointiin!
Lähteet: 1: Keller, A. ym. 2013. Does the Perception that Stress Affects Health Matter? The Association with Health and Mortality 2: Hare, O. Wetherell, M. Smith, M. 2013. State anxiety and cortisol reactivity to skydiving in novice versus experienced skydivers 3: Pruessner, J. Hellhammer, D. Kirschbaum, C. 1999. Burnout, Perceived Stress, and Cortisol Responses to Awakening 4: Cohen, S. Tyrrel, D. Smith, A. 1993. Negative life events, Perceived Stress, Negative Affect and Susceptibility to the Common Cold. 5: Sapolsky, R. 2004. Why Zebras Don’t Get Ulcers?
