hyvä stressi, huono stressi

TreetrunkKuvittele törkeän isokokoinen puu. Pitkä ja älyttömän paksu. Joku yrittää hakata sitä kirveellä. Kaatuuko puu jos kirvesniekka iskee satunnaisiin kohtiin muutamia kertoja? Ei kaadu. Tämä puu kestää kyllä satunnaisen hakkailun. Puu kaatuu jos kirvesniekka hakkaa samoihin kohtiin aivan tajuttoman kauan ja taukoamatta. Sinä kaadut jos stressi hakkaa sinua samaan kohtaan, pitkään ja taukoamatta.

Kaikki stressi ei tuhoa meitä. Katsokaas, kehomme on kehityksen saatossa luotu kestämään ja selviämään lyhyestä, jopa todella korkeasta akuutista, eli välittömästä stressistä. Siihen on tärkeät syynsä miksi verenpaineesi nousee, vastustuskykysi muuttuu suuntaan ja toiseen, sekä energia-aineenvaihduntasi menee täysin epätaloudelliseksi. Kaikkeen tähän on syynsä. Sinun tulee selvitä hengissä.

Vasta ihmiset ovat luoneet pahemman kroonisen stressin. Krooninen terminä tarkoittaa yksinkertaistetusti pitkään jatkuvaa tilaa. Leijona kun joskus jahtasi sinua, ei se kestänyt viikkoa. Se oli lyhyt rykäisy. Vähän kuin nykyään sinun tulisi selvitä nopeasta kokeesta tai urheilusuorituksesta. Tällöin keho on puolellasi ja tekee paljon hyvää jotta pääsisit läpi sekä hengissä että paremmin pistein.

 

ONGELMA

Ihmisten ongelma on vain se, että stressi harvoin jää muutaman tuntiin tai minuuttiin. Joitakin asioita stressaamme päiviä, viikkoja ja kuukausia. Ne painavat mielemme päällä jatkuvasti, jos eivät koko aikaa, niin ainakin lyhyin väliajoin. Kyllä se lamppukin palaa jos sitä välkyttelet pitkin päiviä ja viikkoja tai pidät päällä kokoajan, sen sijaan että pitäisit sitä päällä vain tarvittaessa. Ongelma on siis että stressisi jatkuu liian pitkälle. Hans Selye jakaa stressin kolmeen vaiheeseen:

1) Huomiovaiheeseen, jossa ongelma havaitaan, oli se sitten huominen tentti joka muistetaan iltakymmeneltä tai matkasi uimahallin kympin hyppytorniin.

2) Reaktiovaihe, jossa keho lyö tarvittavat toiminnot päälle. Syke nousee, huomiokyky korostuu, verenkierto muuttuu ja sen semmoista. Sinut aseistetaan siis selviämään tästä pomotappelusta.

Kolmas vaihe on se, kun stressi ei lopukaan. Kehosi osaa puskea itsensä läpi lyhyestä korkeasta stressistä, mutta mitä sitten kun reaktiovaihe ei lopukaan, mutta panokset siihen ja siitä selviämiseen alkavat loppua? En sano että sinulta loppuisivat kehosta hormonit ja muut, vaan sanon sitä että tämä puolustustoiminta on pidemmän päälle keholle haitallista. Sinua suojaavat mekanismit päätyvät pitkällä juoksulla siis vahingoittamaan sinua.

 

KÄYT YLIKIERROKSILLA

Käytetään loppuun vielä pieni hetki puhuen hermostosta. Menoasi nimittäin säätelee suurempi kokonaisuus keskushermostossasi. Haluan että nopsaa ymmärrät myös tämän näkökannan, siitä on älyttömästi hyötyä jatkossa kun puhutaan rauhoittumisesta ja stressin vähentämisestä.

Sinulla on hermostossasi kaksi vaihdetta: Rauhallinen vaihde ja turbovaihde. Toinen toimii levossa ja rauhallisessa toiminnassa, lyöden kehon toimintoja alas ja rauhoittaen menoa ja fiilistä. Tieteellisessä maailmassa tämä on parasympaattinen hermosto.

Plankton
Oli ihan pakko. Saan kerrankin tehdä Paavo Pesusieni -viittauksen.

Sitten on turbovaihde. Se toimii kun hommat menee totiseksi. Tämä sympaattiseksi hermostoksi kutsuttu järjestelmä kiihdyttää kehon toimintoja tarpeen mukaan ja antaa sinulle ammukset selvitä erilaisista koitoksista.

Nämä kaksi järjestelmää eivät toimi joko-tai periaatteella, mutta jommallakummalla se pääpaino tuppaa olemaan. Molempia tarvitaan ehdottomasti. Nykyajan ADHD-yhteiskunnassa, joka jostain syystä ihailee stressiä, kiirettä ja työnarkomaniaa, voitte varmaan veikata, kumpi käy liian kovilla kierroksilla? Monestiko olet törmännyt ihmiseen joka on liian rento?

Kun sympaattinen puoli ottaa liikaa valtaa arjestasi, voi se stressin tavoin tehdä tuhojaan pitkällä juoksulla verenkiertoelimistön terveydelle, hormonitasapainolle, unelle ja kehonkoostumukselle. Eli ikäviä asioita tapahtuu. Ongelma tulee siis siinä vaiheessa kun parasympaattinen hermosto ei saa osaansa etkä siis täten pääse rentoutumaan.

 

YHTEENVETO

Niin tylsältäkin kuin tämä kuulostaakin, on stressin kanssakin kuljettava keskitietä. Halusin avata sinulle tarkempia määrityksiä siitä, missä tilanteessa stressi oikeasti käy haitalliseksi. Jotta osaamme vähentää stressiä ja sen kokemuksia oikeilla työkaluilla, tulee meidän ymmärtää mitä kannattaa etsiä.

Lyhyesti sanottuna liian pitkään jatkuvasti päällä oleva tai liian tiheä stressi saa aikaan ikäviä asioita, kun kehon puolustuskeinot alkavat hiljalleen rasittaa itseään. Stressi itsessään ei ole pahasta. Se on olennainen osa elämää ja sisältää paljon hyötyjä ja mekanismeja jotka on luotu auttamaan sinua.

Viikonloppuna haluan vielä tuoda esille stressin hyviä puolia tarkemmin, koska usko tai älä, mutta stressin hyväksyminen ja arvostaminen tuo yllättäviä hyötyjä mukanaan!

Lähteet:
1: Sapolsky, R. 2004. Why Zebras Don’t Get Ulcers?
2: Troisi, R. Ym. 1991. Relation of Obesity and Diet to Sympathetic Nervous System Activity
3: Plotnikoff, N. Murgo, A. Faith, R. Wybran, J. 1991. Stress and Immunity

Leave a Reply

Löydä valopylvääsi

Elämäntapamuutos onnistuu paremmin pienemmän vastuksen reittien kautta. Käytä hyödyksesi valopylväitä, jotta pääset tehokkaasti alkuun. Näin se tapahtuu.

Kesytä Elefanttisi – Toiminnanohjaus ja liikunta

Toiminnanohjaus on elämäntapojesi ja motivaatiosi moottori. Sieltä saat tavoitteenmukaisen toimintasi ja fiksut valintasi. Liikunta voi olla tehokas keino tämän systeemin kehittämiseen. Mutta kaikki liikunta ei aivan toimi samalla tavalla.

Huumaavaa liikunta – Juoksijan hurmos

Mielekäs liikunta saa meidät liikkumaan enemmän. Hyvän fiiliksen hakeminen treenaamisesta on erittäin tärkeää. Meillä on onneksi useita sisään rakennettuja järjestelmiä tukemassa tätä tavoitetta. Yksi niistä on juoksijan hurmos.

1 Sääntö elämääsi sopivaan muutokseen

Milloin päiväsi tulisi alkaa? Vasta kun saat sen valmiiksi. Elämääsi sopiva muutos syntyy joustavuuden ja keinovoiman avulla. Artikkelimme käy läpi tämän yksinkertaisen lähestymistavan elämäntapamuutoksiin. Kokeile tätä vaikka heti!

5 Erilaista kysymystä uuden vuoden lupauksiin

Uusi vuosi on lupauksia täynnä. Kuitenkin jopa 80-90% lupaajista lopettaa ennen aikojaan. Emme muutoksen alla usein rakenna tarpeeksi pitävää mallia toiminnalle. Kysy itseltäsi nämä 5 kysymystä jotta onnistut!

Elämäntapamuutoksen 3 sääntöä

Kaikki toimii kyllä hetken. Mutta mitä sitten kun dieetti tai treeniohjelma loppuu? Tutkimuksien mukaan jopa 80-90% ihmisistä palaa takaisin vanhoihin tapoihinsa vuoden tai parin sisällä. Elämäntapamuutos pitää rakentaa aivan toisin. Päivän artikkelimme käsittelee kolme tärkeintä sääntöä.

2 työkalua parempiin valintoihin

Tahdonvoima ei todellisuudessa aja valintojasi. Asia on paljon monimutkaisempi, mutta niihin vaikuttaminen ei ole. Ota ohjat käsiisi ja hyödynnä liikunta- ja tietoisuusharjoittelun tuomat hyödyt parempiin valintoihin

Tahdonvoima on harhaa

Aika, jolloin tahdonvoiman puute oli syypää ylipainoon, addiktioon ja epäaktiivisuuteen on ohi. Olemme pahasti ymmärtäneet tahdonvoiman idean. Kyseessä ei ole mikään myyttinen energianlähde joka ohjaa valintojamme. Näin asia on todellisuudessa…

Kun halusta tulee ongelma

Haluaminen ja tykkääminen eivät kulje samoja polkuja. Monesti huonommat elämäntavat sisältävät riippuvuuden kaltaista haluamiskäytöstä. Tämän takia makeanhimosta tai alkoholista voi olla vaikea päästä eroon.