(Hei tyypit, meillä on muuten joulun kunniaksi käynnissä Rovaniemellä ja Oulussa lähivalmennuskilpailu! Osallistukaa ja voittakaa mahtavaa valmennusta.)
Ammut hyvin usein aika pahasti ohi. Tiesitkö sitä? Olet väärässä. Tämä veikkailu ja arvailu voi olla yllättävän tuhoisa este matkallasi. Ihmiset ovat surkeita arvelemaan. Se on sinulle varmasti aivan tuttu tunne. Monet meistä tietävät tasan tarkkaan miten syödä terveellisesti ja miten painoa pudotetaan, tai mitä liikkuessa pitäisi tehdä. Mutta silti asiat ovat näin. Se voi mahdollisesti olla ajatustoimintasi syytä.
Tämän päivän kirjoitusta inspiroi Daniel Kahnemanin mainio kirja Thinking, Fast and Slow. Kirja kertoo ajatustemme ja reaktioidemme eri tasoista. Erittäin tehokkaasti tiivistettynä mielesi toimii kahdella vaihteella: Nopealla ja automaattisella ykkösjärjestelmällä, ja harkitsevalla ja hitaalla kakkossysteemillä. Ikävä kyllä mielemme menee helposti solmuun ja ihmisten manipulointi on helppoa. Yksi syistä on se, että pikajärjestelmämne tekee älyttömiä oletuksia ja ratkaisuja jotka tuppaavat päättymään hieman väärin.
Oman toimintamme ja tapojemme arviointi on heikkoa. Mielemme järjestelmät ovat aika alttiita mukauttamaan ja muuttelemaan faktoja, käsityksiä ja muistia. Huomio viimeiseen sanaan. Huono muisti ja välitön adhd -moottoritieympäristömme on yksi suurista syistä huonoon vointiimme ja ylipainoomme.
MIELETÖNTÄ HAKUAMMUNTAA
Olen puhunut mielettömästä syömisestä aiemminkin. Siinä selvisi että tappiotapamme syödä telkkarin ääressä tai kiireellä heikentää muistijälkeä ateriasta, mikä taas saattaa altistaa suuremmalle syömiselle. Noh. Tästä menee juuret paljon pidemmällekin. Katsokaas, yksi universaali joskin arka sääntö on se, että pitkällä juoksulla energiatasapainosi määrittä aikalailla sen onko kehossasi mahdollisesti enemmän vai vähemmän rasvaa. Jos syöt liikaa liian kauan, olet pahasti alttiina lihomiselle. Ja painon putoaminen vaatii pienempää energiansaannilla.
Safkadementiamme vaikuttaa myös päivittäiseen energiansaantiin. Jos saamme itse heittää hessuhopoarpaa siitä, kuinka paljon oikeasti syömme, on tulos melko vavahduttava. Arvioimme päivämme ja monien ruokien kokonaisenergiamäärät pieleen jopa yli 10 %. Tämä vastaa parhaimmillaan satoja kaloreita. [1] Eikä tosiaankaan yläkanttiin. Onko ihme jos voimme huonosti kun ei meillä ole mitään hajuakaan paljonko todellisuudessa syömme?
Tämä näkyy myös liikunnassa. Suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle sedentary. Sillä tarkoitetaan epäaktiivisuutta ja istuessa tai makoillessa vietettyä aikaa. Sanon sitä laiskuudeksi. Laiskuutta on tutkittu paljon. Jyväskylästä tarttui mukaan juuri aiheeseen sopiva mielenkiintoinen luku. Nimittäin jos saisit mahdollisuuden arvioida keskimäärin kuinka paljon aikaa kulutat laiskuudessa, arvaatko mikä on lopputulos? Ihan totta, arvioit todennäköisesti pahasti ohi. Tällä kertaa alakanttiin. Arviomme omasta laiskuudestamme on pielessä jopa 2 tuntia päivässä. Kaksi tuntia! Mieti. [2]
Ja eiköhän pinon päälle vielä heitetä rasvanpolttotreenit. Minua ei ikinä kiinnosta treenin aikana poltetut kalorit. Kaikki treenaaminen polttaa kaloreita. Mutta jos sitä lähtee tarkemmin laskemaan ja miettimään, päätyy taas kerran metsään. Meillä on ikävä tapa yhdistää ruoka ja liikunta itsemme palkitsemisella ja herkuttelulla, syöden aivan törkeästi ylimäääräistä ruokaa koska arvioimme aivan pieleen sen, mitä kulutimme! [3]
ELI?
Eikä tarkoitukseni ole edes haukkua sinua. Ehei, haluan auttaa. Jos haluat luoda hyviä tapoja ja löytää hyvinvoinnin ja ideaalikehosi, täytyy sinun ottaa konkreettinen ote siitä mitä teet. Älä luota siihen ensimmäiseen mielihaluun, ajattele. Keskity. Kirjoita ruokapäiväkirjaa. Älä mieti liikuntaa energiankulutuksena, vaan täysin irrallisena palikkana. Liikut jotta kuntosi kohoasi ja saisit voimaa, et pudottaaksesi painoa. Liikunta on surkea painonpudottaja. Pidä myös päiväkirjaa aktiivisuudestasi, saat loistavan kuvan siitä, miten oikeasti liikut.
Hyviä asioita seuraa kun keskityt tekoihisi ja tapojesi luomiseen. Kun teet tätä jatkuvasti ja tarpeeksi kauan, on se korvannut ykköstyypin ajatusmaailmasi ja voit taas ajatella nopeasti.
Lähteet: 1: Champagne, C. ym. 2002. Energy intake and energy expenditure: a controlled study comparing dietitians and non-dietitians. 2: Fenzl, N. Bartsch, K. Koenigstorfer, J. 2014. Labeling exercise fat-burning increases post-exercise food consumption in self-imposed exercisers 3: Vasankari, T. 2014. Physical Activity & Fitness in Finnish People
