Huoleton Helmikuu on pian puolivälissä, ja olet varmasti nyt jo hyvin perillä siitä miten fiiliksemme ja kokemuksemme stressistä vaikuttaa hyvinvointiimme, ja minkälaista stressiä oikeasti kannattaa välttää sekä kuinka sitä vähennetään. En kuitenkaan pidä pelottelusta. Et näe minulta yhtäkään klikkaamista houkuttelevaa artikkelia siitä että stressi tappaa ja sitä tulisi pelätä. Ei tule. Sitä pitää ymmärtää. Stressiä pitää jopa arvostaa. Koska oikeasta kulmasta ja oikeilla näkökulmilla se tekee sinusta paremman.
”You know the human spirit is powerful? There’s nothing as powerful. It’s hard to kill the human spirit!” – Les Brown
ONGELMA
Meillä on ongelma siinä miten suhtaudumme useisiin tilanteisiin. Katsokaas, minulla yksi tärkeä kysymys sinulle: Kuvittele kova stressitekijä elämässäsi. Onko se uhka vai haaste? Tämä yksinkertainen kysymys voi määritellä sen, kuinka elimistösi reagoi.
Uhka ja haaste eroavat voimavarojesi ja suhtautumisesi kautta. Osaan asioista voit vaikuttaa enemmän, osaan vähemmän. Mutta sinun on ymmärrettävä että pystyt siihen silti vaikuttamaan. Asia tai tilanne on uhka, kun voimavarasi ja kykysi eivät riitä sen hallintaan ja siitä selviämiseen. Kadotat hallinnan ja tunnet toivottomuutta. Tästä syntyy ongelmia. Et näe mahdollisuuttasi vaikuttaa.
Kun kohtaan haasteen, on tarina toisenlainen. Voimavarasi ja kykysi testataan. Uskot niiden kestävän, ehkä tiedät niiden kestävän, ja koet tapahtuman kirjaimellisesti haasteena. Reaktiosi on täysin erilainen. Ja kummallista kyllä, kehosi tietää kumman polun valitset. Kehomme kohtelee haasteita kuten liikuntaa: sykkeesi nousee ja verenkiertosi tehostuu ympäri kehoa (verisuonet laajenee). Tämä on hyvä, katsotaan seurauksia kohta.
Mutta entä uhka? Sykkeesi nousee täysin samalla tavalla, mutta kehosi verisuonet supistuvat ja verenkierron vastus korostuu. Ja se johtaa ongelmiin. Saman ilmiön huomasi Malcom Gladwell kirjassaan Blink, jossa havaittiin liian suuren stressin ja uhan häiritsevän keskittymistä, ihmisten ja tilanteiden tulkintaa sekä päätöksentekoa. Tästä samasta syystä johtuen teemme paljon hätäisiä ratkaisuja, emme saa päähämme ideoita, emme näe tai kuule tiettyjä asioita tai jäädymme pahasti tärkeällä hetkellä.
Saatamme toisinaan kohdata uhkia, jotka pysyvät uhkina vaikka kuinka optimisti omista taidoistasi olisit. Nämä ovat kuitenkin lyhyitä ja harvoja hetkiä. Totuus on se, että se miten näet stressisi luo tärkeän eron uhan ja haasteen välille.
Monet meistä näkevät elämäntapojen muutokset uhkina. Laihduttaminen tai kuntoon pääsy vaatii näkökulmastamme älyttömän paljon, emme ole mitään muuta kuin heikkoja ja huonokuntoisia vätyksiä joilla ei ole itsekuria. Salille meno tai ulkona lenkkeily on uhka, koska muu ympäristömme vaatii meiltä enemmän mitä pystymme antamaan. Ei, se on haaste.
MITÄ HYVÄ STRESSI TUO TULLESSAAN?
Erikoinen tutkimus suoritettiin jenkkilässä, jossa opiskelijat laitettiin tekemään matemaattista ja haastavaa kirjallista koetta. Toista porukkaa rohkaistiin käyttämään stressiä hyödyksi, ja kerrottiin sen olevan normaali ja sinua auttava reaktio. Toisen porukan annettiin stressaantua luonnostaan. Mitäpä kävi?
Se ryhmä, joka osasi arvostaa stressiä, pärjäsi testissä huomattavasti paremmin. Sopiva määrä stressiä oikein kohdistettuna parantaa keskittymistäsi, kuin myös suorituskykyäsi ja urheilusuorituksiasi. Jos joku on tuttu Flow-käsitteen kanssa, on sekin eräänlainen stressitila.
Yleisen käsityksen vastaisesti, stressi saattaa myös parantaa vastustuskykyäsi. Aluksi. Pitkällä juoksulla tiedämme kyllä että stressi romuttaa vastustuskykysi ylikuormittamalla sitä. Tämä on pitkäaikaisen ja kroonisemman stressin ongelma, kuten aiemmin puhuttiin. Mutta aluksi stressaaminen vahvistaa kroppaasi toimimaan. Kovan paineen alla kehosi tulee toimia hyvin tarkasti ja tehokkaasti, ja vastustuskyvyn nostaminen on yksi niistä seikoista. Robert Sapolsky havainnollisti tätä loistavasti kirjassaan Why Zebras Don’t Get Ulcers.
Voidaan varmaan puhua myös sosiaalisesta puolesta? Olen itse älyttömän introvertti kaveri. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen on toisinaan vaikeaa, puhumattakaan tuntemattomista ihmisistä. On siis sanomattakin selvää että stressaan sosiaalisissa tilanteissa. Mutta tämä stressi saa aikaan myös aktivoitumista: Jotain pitää tehdä. Stressi voi siis auttaa sosialisoitumisessa ja toiminnan aloittamisessa. Toki voit nähdä tilanteen myös uhkana ja paeta paikalta. Mutta sinä pystyt kyllä siihen, haasteet johtavat aktiivisuuteen. Ja aktiivisuus saa aikaan uskomattomia asioita.
YHTEENVETO
Pitkällä tekstillä mentiin tänään, toivottavasti kuvat ja selitykset auttoivat sinua ymmärtämään kuinka monimutkainen aihe tämä lopulta on. Tässä pari pointteria parempaan vointiin stressin osalta:
- Anna stressillesi arvoa ja katso tilanteita eri näkökulmasta. Ja kaikista kliseisimmin, usko itseesi ja usko voimavaroihisi. Yksi yleisimmistä asioista, joita olen ihmisille valmennuksessani opettanut, on se, että he eivät tiedäkään kuinka paljon voimavaroja jokainen jättää käyttämättä. Tiedostamatta.
- Katso tilanteita haasteina, sinä pystyt kyllä tähän. Se tulee mahdollisesti vaatimaan sinulta paljon, mutta kehosi on apunasi. Ymmärrä se, että sykkeesi nousee ja hermostut ja stressaat syystä. Käytä sitä hyödyksi
Lähteet: 1: Gladwell, M. 2005. Blink - How to think without thinking 2: Sapolsky, R. 2004. Why Zebras Don't Get Ulcers 3: Jamieson, J. Mendes, W. Blackstock, E. Schmader, T. 2010. Turning the knots in your stomach into bows: Reappraising arousal improves performance on the GRE. 4: Blascovich, J. Mendes, W. Challenge and Threat Appraisals - The Role of Affective Cues
