Suurin osa sankareistamme haluaa hallita painoaan. Me valmentajat haluamme myös. Vaikka ne kilot ja sentit ovat toki tärkeitä, haluan usein siirtää huomiota enemmän hyvinvoinnin ja terveyden kehittämiseen. Motivaatiokehyksiä luodessa painonpudotus on tavoite, ei motiivi. Harva haluaa pudottaa painoaan vain ollakseen laihempi. Taustalla on jokin isompi syy. Haluan jakaa kanssanne mittaustavan, jota pidän tärkeimpänä kehityksen kartoittajana ja hyvinvoinnin sekä terveyden merkkinä.
TURHA PAINO & BMI:N KUOLEMA
Useimmiten ihmiset vaan tuijottaa vaa’an lukuja. Se on ensimmäinen ja viimeinen mitta. Jos se digitaalinen numero ei värähdä, on katastrofi lähellä. Toisaalta mättöpäivän jälkeen astutaan vaa’alle ja kauhistellaan miten paljon taas on vatsamakkaraa kertynyt. Se määrittää monet meistä ihmisenä ja vaikuttaa paljon päivämme fiiliksiin ja tunteisiin. Näin ei tulisi olla.
Paino on hyvin epätasainen mittaväline. Se vaihtelee kellonajan, viikonpäivän kuin toimintasikin mukaan jopa kilon jos toisen. Painoa pystyy manipuloimaan älyttömän helposti. Ihan vain kehon nestemäärien muutoksilla saadaan todella tehokas painonpudotus aikaan viikossakin. Sen takia vähähiilarinen dieetti on niin tehokas. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että yhtään vararengasta olisi vyötäröltä pudonnut.
Sanon jokaiselle asiakkaallemme, ettei tuijottaisi niin paljon vaa’an lukemia. Kerran viikossa riittää. Se kertoo keskimäärin kehityksestä pitkällä juoksulla, mutta tarvitsee rinnalleen muutakin.
Toinen normaali mittaus painomme kanssa on BMI. Kuka vielä laskee BMI:tä? Painoindeksi on 200 vuotta sitten belgialaisen Pelle Pelottoman luoma outo yhtälö, jossa paino jaetaan pituuden neliöllä. Se sitten kertoo oletko ylipainoinen vai alipainoinen. Minä esimerkiksi olen lievästi ylipainoinen. Samoin ovat monet muut etenkin punttisalia ahkerasti kuluttavat urheilijat. Nyt jo törmätään siihen perimmäiseen ongelmaan.
Vaikka BMI on ihan kiva väline isojen massojen keskimääräisen kehonkoostumuksen kartoittamiseen, ontuu se pahasti yksilöä arvioidessa. Indeksi jättää huomiotta rasvattoman massan tärkeän vaikutuksen. Lihastesi, luidesi ja esimerkiksi kehon nesteiden paino vaikuttaa vahvasti kehonkoostumukseesi, muttei painoindeksiin.
Siinä missä kehonkoostumusmittaus ja sen kertoma rasvaprosentti on yhä ihan kurko ja kertoo meille kaikista eniten, ei se ole ihan kauhean käytännöllinen. Kehonkoostumusmittauksia kannattaa tehdä yksi tai kaksi vuodessa, esimerkiksi jonkun isomman treenijakson jälkeen, mutta kokoajan siellä ramppaaminen on hieman hankalaa. On helpompikin tapa päästä kärryille. Se kertoo vielä painoakin enemmän terveydestäsi. Nimittäin pätkä narua.
KÖYSITEMPPU
Tehdään simppeli temppu. Nappaa jostain köyttä. Sen tulee olla sinun mittaisesi tai pidempi. Minun tapauksessani yli 180 senttinen naru olisi hyvä. Mittanauhakin käy. Tai vaikka rullattu lakana, kaikki käy kunhan se muistuttaa jollain tapaa köyttä.
Mittaa tällä narulla pituutesi. Eli päästä kantapäihin, ja ota kädellä kiinni siitä kohdasta merkiksi. Okei, nyt taita köysi puoliksi, ja vie se napasi kohdalta vyötärön ympäri. Ylettääkö tämä kotikutoinen köytesi osumaan itseensä? Jos Ouroborosta ei näy, eikä köysi pääse syömään omaa häntäänsä, (eli jos tämä pituudellasi puolitettu köysi ei yllä vyötärösi ympäri) on terveydessäsi todennäköisesti yhä riskejä, jotka voidaan tuhota elämäntapamuutoksin.
WHtR
Vyötärö-pituus-suhdeluku (waist to height -ratio) on nouseva mittaustapa hyvinvoinnin tarkasteluun, ja se on oikeasti noin simppeli: suhteuta vyötärönympäryksesi pituuteen. Jos haluat itselläsi tämän lukeman laskea, tee näin: Mittaa vyötärönympäryksesi navan kohdalta ja jaa se pituudellasi. Molemmat mitat ovat senttejä. Ideaaliarvo johon tähdätä on 0.5, eli puolet. Minun tapauksessani lukema on:
80 cm / 180 cm = 0,44
Olette varmaan ennenkin kuulleet kaikista omena- ja päärynävartaloista. Yksi tärkeimmistä tämän mittaustavan vahvuuksista on keskivartalolihavuuden löytäminen. BMI ei sitä huomaa, eikä rasvaprosentti sitä kuitenkaan kerro. Yksilö voi olla suht laiha, mutta silti keskivartalolihava. Pituuteen suhteutettuna tämä testi kohtelee kaikkia samalla tasolla, olit sitten urheilija tai arjen sankari, nainen tai mies, lapsi tai aikuinen.
Keskikropan vararenkaamme on tärkeä merkkipaalu terveydellemme. Kun vatsan alueen rasvat ovat korkealla, menee sokerinhallintajärjestelmät sekaisin ja olemme suuressa riskissä verenkierron ongelmille. Todellakin, WHtR:n 
on todettu kertovan hyvin paljon riskeistäsi diabeteksen, verenpainevaikeuksien ja esimerkiksi sydäntautien kanssa. Mitä suurempi lukema, sitä suurempi riski.
Tuossa vasemmalla on helmi kuva aiheesta (saat sen isommaksi klikkaamalla!). Kuten huomaatte, on kolme aluetta johon sinun lukemasi voidaan tilanteessa kuin tilanteessa heittää. On siis olemassa se optimaali ja mukava alue, missä riskisi saada pumppuvaikeuksia tai sokeriongelmia on pieni. Sitten on se harmaa alue, jossa hälytyskellojen pitäisi alkaa hiljalleen soida. Pidä huolta että lukema ei ainakaan nouse. Sitten on se raja, kun jotain pitää oikeasti tehdä. Tämä raja tulee jossain siellä vaiheessa kun luku alkaa olla 0.6 tai enemmän.
YHTEENVETO
Vyötärön ja pituuden suhteen tarkastelu on hyvä työkalu yleisen hyvinvoinnin ja terveyden tarkasteluun. Jakamalla navan ympäriltä otetun mittaluvun pituudellasi, saat hyvän kuvan siitä miten suuri riski sinulla on täysin turhille elämäntapataudeille. 0.5 on suhde johon kannattaa pyrkiä! Kokeile testiä kotona ja lähde kehittämään. Tässä kamppailussa ei ole hävittävää.
TUKI ON LÄHELLÄ
Haluamme auttaa sinua parantamaan tätä lukemaa, hyvinvointiasi ja onnellisuuttasi niin paljon kuin mahdollista. Elämäntapapohjainen asenteemme takaa sinulle pysyvämpiä tuloksia terveyteesi ja vyötärönympärykseesi, kuin myös sinulle sopivan tavan muuttua. Tarjoamme ilmaisten artikkeleiden, videoiden ja uutiskirjeiden lisäksi lukuisia erilaisia valmennuspalveluita juuri sinulle räätälöitynä, missä tahansa Suomea ja millaisessa elämäntilanteessa ikinä oletkaan. Ota meihin rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää.
Lähteet: 1: Ashwell, M. Hsieh, S. 2005.Six reasons why the waist-to-height ratio is a rapid and effective global indicator for health risks of obesity and how its use could simplify the international public health message on obesity 2: Ashwell, M. Gunn, P. Gibson, S. 2011. Waist-to-height ratio is a better screening tool than waist circumference and BMI for adult cardiometabolic risk factors: systematic review and meta-analysis 3: Browning, L. Ashwell, M. Hsieh, S. 2010. A systematic review of waist-to-height ratio as a screening tool for the prediction of cardiovascular disease and diabetes: 0·5 could be a suitable global boundary value
