Harmiton mutta nälkäinen aasi kävelee jossain päin aromaastoja. Se pian pysähtyy ja kohtaa kurnivaa vatsaa helpottavan näyn: kaksi jättimäistä heinäpaalia, joista saa mutustaa mahansa täyteen. Aasi käppäilee heinäpaalien väliin tutkimaan tilannetta, ja kohtaa ongelman: Kummasta kannattaa syödä? Kumpi läjä heinää on parempilaatuista ja kummassa pinossa on enemmän safkattavaa? Heinäpaaleissa ei kummasakaan ole moitittavaa, ne molemmat vaikuttavat yhtä hyviltä. Valinta on hyvin vaikea, jompi kumpi pitäisi perustellusti valita. Ikävä kyllä tästä johtuen aasi ei osaa päättää ja lopulta nääntyy siihen sijoilleen.
Okei, myönnetään, lopetus on aika karu. Tämä tarina tulee muinaisesta historiasta, ja sen eri versioita ovat kertoneet niin Aristoteles kuin muutkin filosofit. Parhaiten tunnetuksi sen on tuonut Jean Buridan, ja aasi tunnetaankin ”Buridanin aasina”.
Tapaus opettaa meille paljon. Monesti me koemme täysin saman ongelman muutosta tehdessämme: emme osaa tehdä valintoja. Yksi suurimmista syistä jatkuvaan jojodieettailuun ja sali-innostuksen uudelleen syttymiseen liittyy juuri tähän. Haluan tänään tarkastella kolmea yleistä virhettä valintojen teossa, ja auttaa sinua löytämään oman polkusi.
1. SINULLA ON LIIKAA VAIHTOEHTOJA
Paikallisessa supermarketissasi oli hillokoju. Hillokojulla oli maisteltavana jopa 24 erimakuista hilloa. Sait niitä rauhassa maistella, ja sitten sait vielä alekupongin hilloista lahjaksi. Oikein mukavaa. Nyt käppäilet hillohyllylle, ja teet ostopäätöksen. Makuja oli niin paljon, niin moni oli hyviä. Mitä tapahtuu? Ainakin Iyengarin ja Lepperin teettämän tällaisen tutkimuksen mukaan tapahtuu seuraavaa:
Verrattuna sakkiin joka sai maisteltavaksi vain kuutta eri hilloa, ostopäätöksesi kestää pidempään. Oikeastaan on jopa hyvin epätodennäköistä että yksikään hillopurkki päätyy ostoskoriisi. Vain 3% ihmisistä jotka maistelivat älypaljon hilloja, ostivat purkin. Vertaa sitä 30% ostomäärään joka tuli 6 hillon maistelijoilta. Sama tutkimus on myöhemminkin tehty esimerkiksi suklaan parissa.
Ilmiötä kutsutaan valintaylikuormitukseksi, ja vaikka sen tieteellinen perusta on melko epävakaa, törmäämme siihen yllättävän usein arjessakin. Kun vaihtoehtoja on runsaasti, iskee meihin kunnon analyysiparalyysi, emmekä aasin tapaan osaa tehdä päätöstä. Tämän takia elämänmuutosten aloittaminen voi olla ongelmallista.
Kirjakaupat, blogit, iltapäivälehdet kaikki ovat täynnä dieettejä ja treeniohjelmia. Jokainen niistä lupaa juustoa raastavan sixpackin tai nollakoon mekon kymmenessä viikossa. Mutta mihin uskoa, ja mihin kannattaa lähteä? Tulisiko minun syödä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla? Kannattaako viljat karsia? Syönkö liikaa rasvaa? Mitä lisäravinteita tulisi ottaa? Tulisiko syödä 5 ateriaa päivässä vai paastota? Treenaanko kovatehoisia intervalleja vai käynkö aamuaerobisilla? Ostaako salikortti vai treenata kotona? Millaiset juoksukengät ostaisin?
Olemme tehneet hyvinkin simppeleistä asioista äärimmäisen monimutkaisia. Tarjoamme nykyään niin paljon vaihtoehtoja että päättäminen on oikeasti vaikeaa. Tästä johtuen emme välttämättä aloita ollenkaan, tai lykkäämme aloittamista seuraavaan maanantaihin, milloin se ikinä sitten onkaan.
2. ETSIT JATKUVASTI PARASTA
Siirrytään tutkimaan raha-asioita. Lainan ottaminen ja sijoitusratkaisuista päättäminen on loistava esimerkki valintojen ongelmiimme. Kuvittele tilanne jossa sinun tulee erittäin laajasta raharatkaisuista (vaikkapa rahastosijoittaminen) valita paras, sinulle sopivin malli. Mallit vaihtelee esimerkiksi perittävien korkojen ja saatujen tuottojen mukaan, kuin myös vaikka arvioidun sijoitusiän mukaan ynnä muuta kivaa. Eli paljon lukuja.
Nämä mallit esitellään kolmen erissä. Voit valita yhden näistä kolmesta, tai tsekkailla seuraavia kolmea. Et vaan enää pääse takaisin kun liikut eteenpäin seuraaviin vaihtoehtoihin. Jos nämä ovat sääntösi, on hyvin todennäköistä että selailet listaa todella pitkälle, vaikka parhaat vaihtoehdot ovatkin alkupäässä. Miksi? Koska pelkäät katumusta.
Valintakatumus tai odotuskatumus on ikävä ilmiö, jossa me etsimme jatkuvasti sitä parasta ja pelkäämme joko tekevämme tai jo tehneemme aivan väärän valinnan. Tiedättehän, se nurmi on jossain vihreämpää?
Samalla tavalla me kaikki tiedämme sen tunteen ravintolassa, kun kaveri tilaa jotain, mikä on parempaa kuin oma ruokamme. Usein minä olen tämä urpo. En tiedä miksi. Tiedättehän, kun teet valinnan, kadut valintaasi toisinaan koska toinen valitsi mielestäsi paremmin. Vaikka omakin safkasi on hyvää, jää se kalvamaan.
Menen tähän myöhemmin tarkemmin, mutta on olemassa kahdenlaisia ihmistyyppejä: maksimoijia ja tyytyjiä. Maksimoijat etsivät kokoajan parasta. He epäonnistuvat aloittamisessa koska eivät tyydy valintoihinsa, tai eivät osaa tehdä valintaa lainkaan. Joku toinen dieetti voisi viedä lantiolta 10 kiloa nyt pudotetun viiden sijaan. Mikä treeniohjelma on oikeasti paras? Todennäköisesti maksimoijat vaihtelevat ohjelmiaan paljon niin ravinnon kuin treeninkin saralla, koska nykyinen ”ei toimi”.
Valintasi vaikeutuu, etkä saa pysyvää toimintaa koska etsit kokoajan parasta. Kadut valintojasi tai pelkäät että valitset huonosti.
3. PÄÄDYT ÄÄRIMMÄISYYKSIIN
Valintojen maailma on melko mystinen paikka. Ihmisellä on nimittäin outo, ja sinänsä ristiriitainen ominaisuus vetäytyä mahdollisimman yksinkertaisiin malleihin ylikuormituksen uhatessa. Otetaan esimerkiksi pieni arpapeli. Heitetään noppaa. Tietty nopan luku johtaa tiettyyn voittoon. Sinulle esitetään kymmenen erilaista voitonjakomallia, tsekkaa kuvasta miltä kolme esimerkkiä.
Kaksi vaihtoehdoista on aika monimutkaisia. Niissä on sekalaisia voittoja siellä täällä, ja luvut ovat pieniä. Kaiken kaikkiaan yhdeksän kymmenestä mallista oli tällaisia sekalaisia lukuviidakkoja. Esimerkin kolmas vaihtoehto on aina niin tyylikäs kaikki tai ei mitään. Teoriassa kolmas vaihtoehto on huono, ja tarjoaa pienimmät keskimääräiset voitot niistä kymmenestä joita sinulle esitetään. Mutta silti, valintaa tehdessä, suurin osa ihmisistä ottaa kolmosvaihtoehdon, eli pelaa kaikki tai ei mitään periaatteella.
Tämä on suuri vaara harjoitusohjelmissa ja dieeteissä. Aivan kuten valintakatumuksenkin yhteydessä, etsit liian tarkkaan sitä parasta vaihtoehtoa, ja päädyt usein yksinkertaisimpaan ratkaisuun. Monesti kyseessä on ikävä kyllä ääripää. Kaikkien viljojen ja hiilarien karsiminen on yksinkertaista. Kunnon kalorirajoitteinen ruokavalio rahkalla, kanalla ja parsalla on yksinkertaista, samoin mehupaastot. Ehkä lähdet tekemään vain intervallitreeniä. Otat salille fitnesstähtösen nelijakoisen treeniohjelman suoraan bikinilehdestä. Ja kaikki nämä toimivat. Kyllä tuo arpamallikin rahaa tekee. Kyseessä on vain huono valinta.
Ääripäät ovat aina huonoja ratkaisuja ihmisille. Korostus sanalle ihminen. Sinäkin olet sellainen. Todennäköisesti sinulla on melko vilkas arkielämä. Kiireitä työn, opiskeluiden tai perheen kanssa. Elämää sattuu ja eräs viikko on täysin kaaosta. Toisena hommaa ei ole juuri lainkaan. Pyörit kekkereissä, lounastapaamisissa ja kahvikutsuilla. Etkä saa syödä mitään, mikä sisältää aineita joita et osaa lausua, tai pyydät kokilta gluteenitonta lihaa. Stressaat kun pitäisi päästä tekemään hauis-ojentajatreeni salille, mutta olisi esseitä kirjoitettavana. Millä todennäköisyydellä pysyt tavoissasi?
Kolmas virhe on se, että valitset liian äärimmäisen ja yksinkertaisen toimintamallin.
YHTEENVETO & RATKAISU
Eli kolme opetusta voidaan johtaa valintojen teon virheistä:
- Valintaylikuormitus. Mitä enemmän hilloja tarjotaan, sitä epätodennäköisemmin teet ratkaisuja. Kaikki ne dieetit ja treeniohjelmat saavat pään pyörälle.
- Valintakatumus. Joku toinen dieetti voisi olla parempi. Kaverisi tilaa ravintolassa parempaa ruokaa. Emme tee valintoja, tai muutamme valintaamme koska etsimme aina sitä parasta.
- Vetäytyminen äärimalleihin. Ihminen tykkää yksinkertaisuudesta. Monimutkaisten vaihtoehtojen edessä valitsemme kaikki tai ei mitään -mallin. Dieettisi on tiukka ja treeniohjelmasi armoton, koska niin on helpointa.
Mutta onko tähän ratkaisuja? Totta kai! Tässä kaksi ratkaisua parempiin valintoihin ja onnistuneeseen aloittamiseen:
Ensimmäisenä pointtina on hyvin tärkeää kartoittaa omat voimavarat, tavoitteet ja mieltymykset. Eli rajaa valintojasi. Paljonko sinulla on oikeasti aikaa ja rahaa sijoittaa muutokseesi, ja kuinka pitkälle olet valmis menemään? Jos olet yrittäjä joka paiskii 60 -tuntista työviikkoa ja yrittää samalla olla lastesi kanssa, kannattaako salilla käydä neljä-viisi kertaa viikossa? Onko jatkuvasti reissaavan parasta lähteä tiukalle ruokavaliolle? Jos juokseminen ei yhtään ole sinun juttusi, kannattaako aamuaerobisille sitten lähteä? Rajaa vaihtoehdot voimavarallisuutesi mukaisesti.
Toinen ratkaisu on simppeli: Tee valinta, äläkä katso taaksesi. Monesti ongelma tulee jo siitä, ettemme ikinä tee valintaa. Ole tyytyväinen siitä tuloksesta, mitä joku muu on jollain toisella tavalla saanut aikaan. Hienoa sille. Mutta sinun on ymmärrettävä, että kaikki on aina parempi kuin ei mitään. Lopeta parhaan etsiminen ja aloita! Pysy siinä mitä teet ja anna prosessille aikaa. Hyvä muutos on hidas muutos, eikä parempien tuloksien etsiminen auta sinua yhtään. Suunnitelmaa voi hiljalleen mukauttaa, mutta sinun tulee antaa aikaa ja tehdä valintasi.
Oletko itse löytänyt ratkaisuja valintojen järkyttävään määrään? Oletko kohdannut omat heinäpaalisi? Haluaisimme kuulla kokemuksistasi, voit jakaa niitä facebookissa ja kommenteissa!
KOLMAS RATKAISU
On vielä muutakin. Haluamme auttaa sinua aloittamaan matkasi kohti elämäsi kuntoa, ja tarjoammekin monipuolisia valmennusratkaisuja tarpeillesi räätälöitynä. Jos aloittaminen tai valintojen tekeminen on vaikeaa, voi ammattilaisten apu olla hyvin tärkeässä osassa onnistumisessasi. Ota rohkeasti meihin yhteyttä ja kysy lisää!
Lähteet: 1: Botti, S. Hsee, C. 2010. Dazed and confused by choice: How the temporal costs of choice freedom lead to undesirable outcomes 2: Kahneman, D. Thinking, Fast and Slow 3: Iyengar, S. 2011. Valitsemisen taito 4: Iyengar, S. Kamenica, E. 2007. Choice Overload and Simplicity Seeking 5: Sarver, T. 2008. Anticipating Regret: Why Fewer Options May Be Better 6: Scheibehenne, B. Greifeneder, R. Todd, P. 2010. Can There Ever Be Too Many Options? A Meta-Analytic Review of Choice Overload
