Kun halusta tulee ongelma

Oli se sitten herkut, huumeet tai harjoittelu, siihen sisältyy kaksi erilaista tunnetilaa: haluaminen ja tykkääminen. Kuin gasellia jahtaava luolamies, saat vahvistusta toiminnallesi niin metsästyksestä kuin saalistuksen jälkeisistä kesteistäkin. On hyvin mielenkiintoista ajatella, etteivät nämä asiat ole lainkaan sama asia. Et välttämättä tykkää siitä mitä haluat. Halusi syödä herkkuja, käyttää päihteitä tai lähteä liikkumaan ratkaisee paljolti sen, kuinka vahvaksi tapa rakentuu. Tykkääminen saattaa lopulta olla täysin erillinen tekijä, mikä on todella huolestuttavaa.

IDEA ALLE SADALLA SANALLA: Haluaminen ja tykkääminen ovat eri asioista. Elämäntapojen rakentumisessa halu viittaa motivaatioon toimia, ja se toimii eri aivojärjestelmien kautta kuin itse tykkääminen. Tykkääminen on asioiden aiheuttamaa aistinautintoa, joka aluksi on liitoksissa vahvastikin haluamiseen. Se on tapasyklin palkkio. Tämä raja kuitenkin alkaa tavan vahvistuessa hämärtyä, eikä tykkäämisen rooli ole enää merkittävä tavan toteutuksessa. Haluamisesta löydämme syyn sille, miksi etenkin tavoitteesi vastaiset elämäntavat tai addiktiot ovat niin haastavia muuttaa.

[Halusin ottaa yllä olevan uuden ominaisuuden artikkeleihini, jotka välillä tuppaavat paisumaan melko laajoiksi. Jos olet kiireessä, saat nykyään nopeasti pääpointin haltuusi artikkelin alusta alle sadan sanan kautta. Toivottavasti tästä on hyötyä!]

 

HALUAMINEN

Väitän, että haluaminen ja halun ruokkiminen ovat suurin ongelmamme elämäntapamuutoksessa. Tapasyklimme lähtee muodostumaan halun ja tykkäämisen yhdistelmästä, kun huomaamme herkun, liikunnan tai päihteen tuovan hyviä vaikutuksia, eli palkkion tiettyyn tilanteeseen tai tunteeseen. Lopulta alamme muodostaa virikkeitä, jotka motivoivat hakemaan taas samanlaista palkkiota. Tätä on halu. Kun jatkamme tapaa tarpeeksi kauan, ei kauan sitten rakentamallamme palkkiolla ole enää merkitystä: virike johtaa kokoajan voimistuen haluun ja toimintaan. Et enää saa palkkiota, mutta halusi on hetkeksi tyydytetty. Sama sykli jatkuu, ja äärimmäisenä versiona löydämme lopulta riippuvuuden. Himolla voidaan myös kuvata haluamisesta kumpuavaa hetkellistä tunnetilaa.

Haluamista voidaan myös tarkastella tietynlaisten motivaatiomagneettien tai virikekeskeisyyden kautta. Ensimmäinen viittaa monesti hieman epätoivoisempaan maailmaan, jossa halua yritetään täyttää sillä mitä tarjolla on. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa narkkarin kaapimaan lattioilta pölyä ja sokeria siinä toivossa että siellä vaikka olisi hieman kokaiinia joukossa.

Sama ilmiö löytyy lievempänä muualtakin: monestiko olet kolunnut kotisi kaappeja etsien vaan jotain, mikä saisi makeannälkäsi tyydytettyä? Voin itse myöntää, että siinä vaiheessa huonotkin karkit ovat kelvanneet. Tämä on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka tykkäämisen ei tarvitse olla osa prosessia.

Virikekeskeisyys haluamisessa on se, mistä olen viime viikkoina puhunut: himo ja halu. Virikkeenä voi olla tunne, ympäristön tapahtuma tai paikka, tai jokin toimintosi. Palkkio, eli tykkääminen, on aluksi suuressa roolissa. Pitkällä juoksulla sen tarkoitus kuitenkin hämärtyy.

Haluaminen tuo myös melkoisia lommoja aikakäsityksiimme: on selvää, että voimakas virikekeskeisyys hakee vain hedonistista nykyhetkeä, välittämättä niinkään tulevaisuuden seurauksista. Tämän takia monia hyviä ja tärkeitä elämäntapoja on niin vaikea rakentaa: halua on vaikea perustella viiden vuoden päästä näkyvillä seurauksilla, kun voisit palkkion saada heti toisenlaisesta toiminnasta.

Halu ja tykkääminen toimivat myös aivoissa erilailla. Sen lisäksi, että haluaminen toimii useilla eri aivoalueilla, on syytä tarkastella isoa D:tä. Dopamiini on haluamisen yksi tärkeimpiä nostajia. Olemme pitkään puhuneet tästä aineesta kovin väärällä käsityksellä: kyseessä ei olekaan niinkään mielihyvästä tai huumeiden käytön palkkion antavasta hormonista, vaan odotuksesta. Se on halun hormoni, joka puskee ensimmäisenä eteenpäin motivaatiotamme toimia. Mutta sillä ei ole tekemistä itse tykkäämisen kanssa.

 

TYKKÄÄMINEN

Miten tykkääminen ei sitten ole täysin kytköksissä haluamiseen? Alustavissa tutkimuksissa rotilta rempattiin haluamisen aivokanavat uusiksi ja tutkittiin miten ne reagoivat hyvän- ja pahanmakuisiin nesteisiin. Selvisikin, että vaikka rotat eivät olleet motivoituneet tekemään juuri mitään, tykkäsivät ne silti hyvänmakuisesta nesteestä.

Tykkääminen viittaa siihen aistinautintoon jonka toiminnastamme saamme. Siinä ovat mukana pienen pienet hedonistiset toimipisteet aivoissamme, ja tärkeimmät vaikuttavat aineet ovatkin opioideja sekä kannabiksen poltosta tuttuja cannabioideja. Jälkimmäinen on etenkin varsin kiinnostava, koska samaa ainetta on nykytutkimuksissa löytynyt niin sanotun juoksijan hurmoksenkin yhteydessä.

Tykkääminen on toiminnan palkkio. Se on humalatilan vapauttava tunne, herkullinen suklaa tai salitreenin tuoma hyvä fiilis. Tässä tunteessa on vain hyvin mielenkiintoinen ongelma sisällään: kun tapa vahvistuu, tykkäämisen rooli vähenee merkittävästi. Monessa tapauksessa tykkääminen saattaa jopa pudota ja nollautua kun toimimme riittävän kauan. Alkoholistit ja päihderiippuvaiset ovat hyviä esimerkkejä: et välttämättä tykkää käyttämästäsi aineesta yhtään enempää, mutta käyttö ja himot sitä kohtaan saattavat olla huomattavasti korkeampia. Samoin tupakoitsijat: halu tupakoida ei ole enää sidottu tupakasta tykkäämiseen. Kyse on vain halun hetkellisestä sammuttamisesta

Toinen vaihtoehto löytyy turtumisesta tai tottumisesta tiettyyn ainemäärään: tämän takia niin viinan kuin huumeidenkin määrä tuppaa lisääntymään käytön edetessä. Haluamme vain nostaa tykkäämisen takaisin vanhalle tasolle, joka taas ajaa eteenpäin halun voimistumista.

 

VOIMMEKO VAIKUTAA TILANTEESEEN?

Kaikki tämä kuulostaa aika pahalta. Vein idean melko synkille poluille, mutta on syytä vielä käsitellä sitä, että haluammeko olla haluamatta? Emme tietenkään. Tarvitsemme dopamiinia ja halua. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa taudissa dopamiinijärjestelmät eivät toimi niin kuin pitäisi, ja se saa osaksi aikaan suuria vaikeuksia toiminnan aloittamisessa: Vaikka Alzheimeria sairastava liikkuisikin hyvin, saattaa hän jämähtää tai todella jäädä telineisiin itse toiminnan aloittamisen kanssa.

Haluaminen on mukana lähes kaikessa mitä teemme, eikä kyseessä ole itsessään addiktioihin johtava paholainen. Tästä syystä olemme myös täysin väärinymmärtäneet sokerin roolin riippuvuudessa, mutta tuota asiaa haluan käsitellä myöhemmin laajemmin.

Kyseessä on asia, joka sinun tulee tiedostaa elämäntapojesi kanssa. Kyse ei ole vain itsekurista, tiedosta tai tahdonvoimasta. Jos kyse olisi vain siitä, että otat itseäsi niskasta kiinni parin viikon ajan, ratkaistaisiin kaikki maailman päihdeongelmat pakkohoidolla. Näin ei kuitenkaan ole. Elämäntapamuutos ei todellakaan ole helppo tai nopea prosessi suurimmalle osalle ihmisistä. Haluamisen käsittely ja oikein asioiden tunnistaminen vaatii tietoista ja pitkäjänteistä aivojen uudelleen virittämistä.

facebookJos sinua kiinnostaa tietää, miten esimerkiksi haluamistasi käytetään hyödyksi kaupallisella tasolla, on viikon uutiskirjeessä hyvin mielenkiintoista settiä tarjolla. Saat sen tilattua tuosta alapuolelta. Saat sähköpostiisi kerran viikossa lyhkäisiä ajatuksia ja ideoita elämäntapamuutoksen ympäriltä, etkä lainkaan myyntiä, spämmiä tai markkinointia. Kokeile menemään, pääset siitä kyllä helposti eroonkin!

Lähteet:
1: Berridge, K. 1996. Food Reward: Brain Substrates of Wanting and Liking
2: Berridge, K. 2009. Wanting and Liking: Observations from the Neuroscience and Psychology Laboratory
3: Berridge, K. Robinson, T. Aldridge, W. 2014. Dissecting components of reward: ‘liking’, ‘wanting’, and learning
4: Hari, J. 2015. Chasing the Scream: the First and Last Days of the War on Drugs
5: Hobbs, M. Remington, B. Glautier, S. 2005. Dissociation of wanting and liking for alcohol in humans: a test of the incentive-sensitisation theory
6: Lewis, M. 2015. Biology of Desire - Why Addiction is not a Disease
7: Litt, A. Khan, U. Shiv, S. 2009. Lusting While Loathing : Parallel Counterdriving of Wanting and Liking
8: Robinson, M. Fischer, A. Lesser, A. Maniates, H. 2015. Roles of “Wanting” and “Liking” in Motivating Behavior: Gambling, Food, and Drug Addictions
9: Szalavitz, M. 2016. Unbroken Brain
10: Winkelman, P. Berridge, K. 2003. Irrational Wanting and Subrational Liking: How Rudimentary Motivational and Affective Processes Shape Preferences and Choices

Leave a Reply

Löydä valopylvääsi

Elämäntapamuutos onnistuu paremmin pienemmän vastuksen reittien kautta. Käytä hyödyksesi valopylväitä, jotta pääset tehokkaasti alkuun. Näin se tapahtuu.

Kesytä Elefanttisi – Toiminnanohjaus ja liikunta

Toiminnanohjaus on elämäntapojesi ja motivaatiosi moottori. Sieltä saat tavoitteenmukaisen toimintasi ja fiksut valintasi. Liikunta voi olla tehokas keino tämän systeemin kehittämiseen. Mutta kaikki liikunta ei aivan toimi samalla tavalla.

Huumaavaa liikunta – Juoksijan hurmos

Mielekäs liikunta saa meidät liikkumaan enemmän. Hyvän fiiliksen hakeminen treenaamisesta on erittäin tärkeää. Meillä on onneksi useita sisään rakennettuja järjestelmiä tukemassa tätä tavoitetta. Yksi niistä on juoksijan hurmos.

1 Sääntö elämääsi sopivaan muutokseen

Milloin päiväsi tulisi alkaa? Vasta kun saat sen valmiiksi. Elämääsi sopiva muutos syntyy joustavuuden ja keinovoiman avulla. Artikkelimme käy läpi tämän yksinkertaisen lähestymistavan elämäntapamuutoksiin. Kokeile tätä vaikka heti!

5 Erilaista kysymystä uuden vuoden lupauksiin

Uusi vuosi on lupauksia täynnä. Kuitenkin jopa 80-90% lupaajista lopettaa ennen aikojaan. Emme muutoksen alla usein rakenna tarpeeksi pitävää mallia toiminnalle. Kysy itseltäsi nämä 5 kysymystä jotta onnistut!

Elämäntapamuutoksen 3 sääntöä

Kaikki toimii kyllä hetken. Mutta mitä sitten kun dieetti tai treeniohjelma loppuu? Tutkimuksien mukaan jopa 80-90% ihmisistä palaa takaisin vanhoihin tapoihinsa vuoden tai parin sisällä. Elämäntapamuutos pitää rakentaa aivan toisin. Päivän artikkelimme käsittelee kolme tärkeintä sääntöä.

2 työkalua parempiin valintoihin

Tahdonvoima ei todellisuudessa aja valintojasi. Asia on paljon monimutkaisempi, mutta niihin vaikuttaminen ei ole. Ota ohjat käsiisi ja hyödynnä liikunta- ja tietoisuusharjoittelun tuomat hyödyt parempiin valintoihin

Tahdonvoima on harhaa

Aika, jolloin tahdonvoiman puute oli syypää ylipainoon, addiktioon ja epäaktiivisuuteen on ohi. Olemme pahasti ymmärtäneet tahdonvoiman idean. Kyseessä ei ole mikään myyttinen energianlähde joka ohjaa valintojamme. Näin asia on todellisuudessa…

Kun halusta tulee ongelma

Haluaminen ja tykkääminen eivät kulje samoja polkuja. Monesti huonommat elämäntavat sisältävät riippuvuuden kaltaista haluamiskäytöstä. Tämän takia makeanhimosta tai alkoholista voi olla vaikea päästä eroon.