Takassa loimuaa vahva tuli. Se lämmittää, rätisee ja roihuaa menemään. Aina kun annat sille ravintoa, se palaa hieman pidempään. Mutta kun lopetat tulen ravitsemisen, se ei samantien sammu. Tuli palaa vielä pitkään, vaikket antaisi sille yhtään mitään. Sillä on yhä suuri potentiaali syttyä uudestaan, vaikka vahvin liekki olisikin sammunut. Himosi ja elämäntapasi omaavat samanlaisia ominaisuuksia
Mitä himo todella on? Se, kun sinun tekee mieli suklaata, tupakkaa, sohvalla makoilua tai mikä nyt sinun juttusi onkaan. Himojen kanssa taistelu on melkoinen ongelma, koska se on hedonistisen nykyhetken ajattelun ilmentymä, sekä kulkee pääasiassa tunnevetoisia polkuja pitkin aivoissasi. Pahimmissa addiktioissa se jopa ohittaa järkeilevän ja loogisen kakkosjärjestelmäsi. Kaikki siirtyy pois ajatuksistasi kunnes saat kiksisi uudestaan.
Himo syntyy tapasyklin tavoin ärsykkeestä tai virikkeestä. Kyseessä on useiden aivoalueiden yhteistyöllä väsäämä kehä. Saat syklissä ensin virikkeen, joka voi olla ulkoinen tai sisäinen: Tunnetilat, kellonaika, tilanne tai toiminta voivat kaikki toimia virikkeenä, joka laukaisee syklin. Seuraa himo. Jos himoa ruokitaan toiminnalla, saat palkkion usein mielihyvän tai vähemmän mielipahan muodossa, joka taas kannustaa sinua toimimaan niin jatkossakin.
Ihmismieli ei ole hölmösti rakennettu: totta kai on fiksua suosia järjestelmiä, jotka tuovat välittömästi paremman mielen. Himoissa kaiken takana on halu, ei tykkääminen. Tätä halua puskee eteenpäin aivosi sekä niitä ruokkiva dopamiini. Tässä tapauksessa emme enää puhu terveydestä tai selviytymisestä, ruoanhimot iskevät vaikkei ravinnosta ole pulaakaan. Pitkän aikavälin terveysongelmat eivät nimittäin kuulu kehon automaattisiin havaintoihin, se on sinun omalla vastuullasi. Himot syntyvät halusta ja ne muodostuvat aiemman historiasi pohjalta.
Sykli ei kuitenkaan käytöstä poistu kun lopetat. Palataksemme alun liekkivertaukseen, jatketaan tupakoiden. Eräs tutkimus seuraili ihmisten tupakointitottumuksia ja nikotiinihimoja. Selkeä yhteys löytyi nopeasti: ihmiset, jotka polttivat enemmän, himoitsivat enemmän tupakkaa, tai toisinpäin. Yhteyden suunta on hieman epävarma. Joka tapauksessa kun tupakanpoltto loppui, himot eivät loppuneet saman tien. Ne hiipuivat viiveellä. Aivan kuin sammuva liekkikin, himosi ei tarvitse ravintoa pysyäkseen hengissä. Se kiusaa sinua vielä pitkään sen jälkeenkin kun puukoppa on tyhjä. Jäljelle jäävä hiillos saattaa laukaista uuden syklin pienestäkin kipinästä.
Olen aikaisemminkin puhunut vahvoista urista jotka addiktiot ja elämäntavat saavat aivoihimme. Uusien tapojen täytyy olla vakuuttavia ja niiden täytyy toistua useita kertoja jotta saamme mitään hyötyä niistä. Vanha tapa tulee pysymään taustalla vielä pitkään, ja saattaa ilmaantua himona, haluna tai toimintana arkeesi vielä viikkojen päästäkin. Tätä on repsahtaminen. Se johtuu siitä, ettei liekki ole täysin vielä sammunut.
Himon mallit tulee ymmärtää elämäntapoja rakentaessa. Ne vain tulee hyväksyä samalla omistautuen muutokseen. Et pääse niistä nopeasti eroon.
VOIKO HIMOIHIN VAIKUTTAA?
Himot toimivat pääasiassa ykkösjärjestelmämme polkuja, eli se menee läpi tunteiden, muistojen ja virikkeiden voimalla päätymättä loogisen päättelyn piiriin. Suklaanhimo ajaa sinut etsimään suklaata nyt, eikä silloin ole merkitystä mikä tavoitteesi on. Osaat kyllä selittää itsellesi tarpeeksi järkevän syyn syödä suklaata.
Äärimmäinen kielto toimii vain toisinaan. Jos suorilta poistamme himoitsemisen kohteen vaikuttamatta virikkeisiin, palkkioihin tai keksimättä korvaavaa kohdetta, olet melkoisen taistelun edessä. Useat tutkimukset kertovat että suurin osa meistä poistuu tuosta taistelusta tappiollisena. Meillä on tapana himoita kiellettyjä asioita vielä enemmän. Joustava, tietoinen lähestymistapa tuntuu toimivan varmemmin.
Jos pysähdymme oikeasti tarkastelemaan tunteitamme, saatamme nähdä jotain muuta. Pidetään mielessä, että onnettomuustilanteessa tärkein tarkastettava pulssi on sinun omasi. Tunteet ja tilanteet ajavat meitä monesti mielettömiin tekoihin jäämättä kiinni. Pystymme mindfulness -henkisellä tietoisella tarkastelulla huomaamaan, että päivän stressaava työpäivä vaivaa meitä, joka saa meidät haluamaan suklaata. Ehkähuonosti nukuttu yö ajaa sinut pullakahveille tai sohvan pohjalle. Halu pitää tauko työstä tai päästä puhumaan muiden kanssa saa sinut himoitsemaan tupakkaa.
SYKLIEN VÄRKKÄILYSTÄ
Kuten näemme, tietoisuuden harjoittamisella pääsemme tarkemmin tapasyklin sisälle. Kyse ei olekaan syvimmiltään siitä sokerista, nikotiinista tai divaanisohvasta. Virikkeet ja palkkio määrittävät paljon enemmän kuin toiminta. Tästä samasta syystä olen ollut apuna esimerkiksi peliriippuvaisten liikunnallisten elämäntapojen luomisessa: me pystymme muuttamaan tuota sykliä. Se ei tapahdu nopeasti, mutta pitkällä juoksulla on mahdollista.
On hyvin mahdollista että voit vaikuttaa tähän sykliin. Kysehän on vain aivojen oletuksista ja kokemuksien kertaamisesta. Suklaa on ennenkin tuonut hyvän mielen. Sohvalla makaaminen vie ne työstressit pois. Käytä sitä, se on heti kivaa. Virikkeen välttäminen harvoin toimii, emme voi elää ilman väsymystä, stressiä tai useita virikkeellisiä tapahtumia. Ne vain pitää tunnistaa ja estää virikkeiden aiheuttama mieletön toiminta. Ole tietoinen ratkaisuistasi. Tällöin voit vaikuttaa itse toimintaan.
Todennäköisesti himosi kohde ei ole ainut tapa saada palkkio. Suklaanhimoihin hedelmät, kunnon ruoka, lämmin juoma, kaikki voivat vaikuttaa hyvällä tavalla ja viedä himot mennessään. Eihän maha ymmärrä muuta kuin molekyylejä ja kemiaa. Muista, että kyse on vain haluamisesta, ei tykkäämisestä. Kokeile korvata toimintasi jollain pienemmällä pahalla ja lähesty himoitsemiasi ruokia neutraaleina hetkinä. Vältä siis itsesi palkitsemista tai lohduttamista.
Kun saamme vietyä ravinnon pois liekiltä, se sammuu aikanaan. Elämäntapamuutoksessa on aluksi kyse siitä, mitä liekkiä lähdemme ruokkimaan. Vasta hiljalleen sillä on suurempi vaikutus jokapäiväisiin tapoihimme ja todelliseen muutokseen. Ole siis tietoinen siitä, mikä taustalla kytee.
Lähteet: 1: Blechert, J. Naumann, E. Schmitz, J. Herbert, B. Tuschen-Caffier, B. 2013. Startling Sweet Temptations: Hedonic Chocolate Deprivation Modulates Experience, Eating Behavior, and Eyeblink Startle 2: Elwafi, H. Witkiewitz, K. Mallik, S. Thornhill IV, T. Brewer, J. 2012. Mindfulness training for smoking cessation: Moderation of the relationship between craving and cigarette use 3: Lewis, M. 2015. The Biology of Desire - Why Addiction is not a Disease 4: Meule, A. Westenhöfer, J. Kubler, A. 2011. Food cravings mediate the relationship between rigid, but not flexible control of eating behavior and dieting success
