Ei huolta huomisesta. Pyhäpäivät tulevat taas, ja tänäkin vuonna me haluamme nauttia ruoasta, hyvästä seurasta ja rauhallisuudesta. Seuraavana päivänä rankaisemme itseämme tästä kaikesta: Hikirääkki salilla, ylimääräisiä rasvanpolttolenkkejä, katumusta ja niskavillojen ravistelua. Överit paikataan kuntosalilla ja se on ihan okei. Huonoja tekoja rankaistaan lisätoistoilla. Haluan että tämä loppuu.
Toimin yhä kaikenikäisten ihmisten valmentajina. Kaikista tärkein tavoitteeni on saada ihmisten liikkumisesta tapa. Haluan saada jokaisen liikkumaan mahdollisimman pitkään ja paljon. Samaan aikaan näen valmentajia punnerruttamassa nuoria lapsia ja juoksuttamassa nuoria pitkin kenttiä huonosta suorittamisesta ja ties mistä rankaisuna. Siirryn salille ja kuulen tarinoita siitä kuinka syömisemme on saanut meidän tämän rääkin ääreen. Me missaamme pointin ja pahasti. Tuhoamme näiltä nuorilta, lapsilta ja itseltämme motivaation liikkua.
TERVETULOA PIMEÄLLE PUOLELLE
En kiellä sitä hetkeäkään: paha on todella tehokas palautemekanismi. Rankaiseminen on palkintoa tehokkaampi opetuskeino. Se on hyvin helppo tie kulkea. Tiedät seuraavaa överiä vetäessäsi että joudut sen jälkeen melkoiseen juoksumattoralliin. Lapset tietävät etteivät voi huudella ja riehua kesken ohjatun liikuntasession ilman ylimääräisiä punnerruksia. Samalla luomme pelon, inhon ja vastuksen liikuntaa kohtaan.
Liikuntatottumuksiin ja liikunnan motivaatioon yksi tärkeimmistä tekijöistä on nautinto. Jos emme nauti liikunnasta, millä todennäköisyydellä jatkamme sitä lopun elämäämme? Jos jatkuvasti pyrimme aiheuttamaan negatiivisia ajatuksia liikunnan kautta, miksi ihmettelemme perään liikkumattomuuttasi?
Toinen pulma löytyy muististamme.
Eräät tutkimukset ovat taannoin huomanneet, ettemme oikeastaan muista kovinkaan hyvin tapahtuneita asioita, vaan niiden jättämiä tunnejälkiä. Tekemillämme asioilla ei välttämättä ole edes väliä, vaan toiminnan jälkeisellä tunteella tai vaihtoehtoisesti tapahtuman kovimmilla ja matalimmilla tunnetasoilla, vähän riippuen mitä on tutkittu.
Tässä tapauksessa kun liikunta pusketaan ääripäähän, mieleen jää se epämiellyttävä, tuskan ja tuhon tunne kun olet taas rääkännyt itsesi loppuun. Kun käytämme liikuntaa rankaisukeinona, siitä muuttuu juuri sellainen. Tässä vaiheessa muutoksesta tulee hyvin ongelmallinen. Sen lisäksi että kaivamme juuri näitä huippuja muistoistamme, usein ylikorostamme niitä tahtomattamme. Eli siitä rankaisutabatastasi tulee muistoissasi vielä pahempi.
On totta, että muistimme yrittää pääasiassa hakea positiivisia muistoja, mutta tunnetilamme lyö ikävän lommon tähän logiikkaan: Jos olemme iloisia, muistamme menneisyyden iloisempana. Jos taas istut sohvalla epämotivoituneena, mitäpä luulet, muistatko ennemmin rääkkireenin uupumuksen tunteen vai sen hyvän virkeän tunteen normaalin treenin jäljiltä?
Tämä pulma kaivaa melko syvän kuopan. Hyvän ja pahan suhdetta tarkkaillut tutkimus arvioi, että yksi rankaisu tai negatiivinen teko vaatii useita hyviä asioita jälkeensä jotta pääsemme takaisin hyvälle polulle. Pimeä puoli on tässä tapauksessa kovempi.
SE TOINEN PUOLI
Tässä on paljon muutakin kuin vain pikkuiset pahat tunteet. Nimittäin kaivamme kuoppaa syvälle myös itseoikeutuksemme kanssa. Jos elämme jatkuvassa palkkion ja rankaisun syklissä, annamme helposti luvan oikeastaan rellestää miten haluamme. Liikunta sitten paikkaa kaiken. Syömme vähän väliä överit ja menemme juoksumatolle hikoilemaan kaikki pois. Eikö näin? Seuraavalla kerralla ajattelemme täsmälleen samalla tavalla.
Todellisuus on hieman monimutkaisempi. Elefantillamme kun on melko heikko matikkapää: Arvioimme syömämme ruoan usein vahvasti alakanttiin ja toisaalta taas liikunnassa kuluttamamme energian reilusti yläkanttiin. Sen lisäksi näihin tekijöihin vaikuttavat todella monet tekijät, esimerkiksi juuri liikunnan rasvanpolttavaa vaikutusta ajattelevat arvioivat poltetut kalorit aivan metsään. Tämä on kovin kovin huono yhdistelmä. Jos arvioit joulumättösi alakanttiin ja yliarvioit rääkkitreenisi vaikutuksen, jäät pahasti plussan puolelle.
MAHDOLLISIMMAN LYHYESTI
- Ikävät asiat opettavat meitä hyviä vahvemmin. Negatiiviset muistot ovat vahvempia, ja vaativat useita hyviä muistijälkiä korjaamaan vahingot.
- Kuitenkin muistimme temppuilee monesti aiheuttaen vääristymiä tunteissamme: Muistamme vain pahimpia ja voimakkaimpia tunteita ja lopetuksen aikaisia fiiliksiä. Huono fiilis kaivaa myös huonoja muistoja.
- Palkkion ja rankaisun keino luo ikävän itseoikeutuksen noidankehän, jossa saamme luvan rellestää ja tehdä asioita miten sattuu, kunhan vain kestämme paheen. Sama pätee toisinpäinkin.
Älä siis enää rankaise itseäsi liikunnalla. Liikunta ei aina tunnu mukavalta, ja toisinaan on hyvä vetää kovalla teholla kunnon kuntorallia. Mutta jätä kaikki syyt ja tunteet sen ulkopuolelle. Et tee sitä rankaistaksesi itseäsi. Et liiku saadaksesi syödä. Et halua opettaa itsellesi tai muille yhtään mitään. Liikkuminen on ihmisoikeus, ja se on parempi käyttää.
VÄLTÄ KARIKOT, LUO ELÄMÄNTAPOJA
Blogimme ja uutiskirjeemme (jonka voit tilata alapuolelta) ovat luotu auttamaan sinua. Mutta meillä on myös aktiivinen facebook-sivusto, johon lyömme linkkejä, vinkkejä ja videoita auttamaan sinua taittamaan matkaasi muutoksen parissa. Jos teksti herätti ajatuksia, kerrothan meille niistä ja tuethan toimintaamme tykkäämällä facebookissa. Tukesi on meille tärkeää!
Lähteet: 1: Ariely, D. 2010. The Upside of Irrationality: The Unexpected Benefits of Defying Logic at Work and at Home 2: Baumeister, R. Bratslavsky, E. Finkenauer, C. Vohs, D. 2001. Bad is stronger than good. 3: Fenzl, N. Bartsch, K. Koeningstorfer, J. 2014. Labeling exercise fat-burning increases post-exercise food consumption in self-imposed exercisers 4: Gilbert, D. Stumbling on Happiness 5: Gilbert, D. Wilson, T. 2007. Prospection: Experiencing the Future 6: Hashmi, H. Grove, R. Whipp, P. 2008. Relationships between Physical Education Enjoyment Processes, Physical Activity, and Exercise Habit Strength among Western Australian High School Students 7: Kahneman, D. 2011. Thinking, fast and slow. 8: Kavussanu, M. Roberts, G. 1996. Motivation in Physical Activity Contexts: The Relationship of Perceived Motivational Climate to Intrinsic Motivation and Self-Efficacy 9: Wansink, B. 2010. Mindless Eating: Why we eat more than we think? 10: Werle, C. Wansink, B. Payne, C. 2014. Is it fun or exercise? The framing of physical activity biases subsequent snacking
